Kaiken alku

Haluan ensiksi kertoa hieman itsestäni. Olen siis 25-v nainen, joka on oikeastaan vasta-alkaja tässä koko yrittämistouhussa. Yritys meidän perheessä on aloitettu elokuussa 2012, nyt siis elellään kolmatta yrityskiertoa. Viime kuukaudet olen seurannut omaa kroppaani kuin hyeena, aiemmin en juuri tähän kiinnittänyt mitään huomiota, koska suurempia ongelmia ei ole koskaan ollut. Mistä kummasta sitä ihminen saakin kaikenmaailman olot aikaiseksi pelkästään ajattelulla? Liian vahva voima, ajattelu.. Joka kierron alussa ajattelee, että josko tämä olisi se kierto kun tärppää. Kierron puolivälillä tikutellaan kovasti ovulaatiota ja loppukierto tutkaillaan kroppaa ja kerätään kaikki mahdolliset oireet. Tähän asti ollaan koettu siis kaksi karvasta tappiota, me vastaan luonto.

Kaiken tämän keskellä itse koen lukuisia erinäisiä ajatuksia muiden odottamisesta ja lasten saamisesta. Olen toki onnellinen, että läheiset saavat tuoda näitä iloisia uutisia, mutta samalla koen kateutta. Koska meille? Hattua nostan niille, jotka ovat yrittämisen kanssa painiskelleet jo kauan, meillähän on "vasta" kolmas kierto menossa.. Väkisin välillä nousee mieleen, että onko minussa joku vika, kun ei vielä ole kuulunut tulokkaasta mitään.

Niin itsestäni. Työskentelen nuorten parissa, työni on mielenkiintoista, mutta välillä todella raskasta ja stressaavaa. Perheeseeni kuuluu avopuolisoni, koira ja kolme kissaa. Vapaa-aika pitäisi kulua remppaamisen merkeissä, mutta remppamiehen puuttuessa remppaaminen on hitaanpuoleista. Kaikkea kun ei voi tehdä itse. Muutoin vapaa-aikaani kuluttavat lukeminen, käsityöt, koira ja tottakai ystävät. Tosin vapaa-aika on kolmivuorotyön puitteissa lähinnä pakollinen vitsi.

Toivon, että tämä muotoutuu joskus odottamisblogiksi, pikkuruisin askelin kohti päämäärää. :)